Ratamestarin reitinvalinnat kohti kansallisia, osa 2

Joulukuu 2015, ja erityisesti Joulu, tullaan todennäköisesti muistamaan siitä, ettei maisemaa korista valkea lumipeite. Näillä korkeuksilla on monena aikasempana jouluna päässyt jo hiihtämään, mutta nyt täytyy keksiä muuta aktiviteettia pyhäpäivien viettoon.  

Voi tästä lumettomuudesta jotain positiivistakin löytää. Nyt on hyvä liikkua metsässä: ei ole itikoita, ei nokkosia, ei korkeita horsmikkoja ja karhutkin lienevät jo talvi unilla? Nyt onkin siis erinomainen mahdollisuus kierrellä kisamaastossa kisaratoja suunnittelemassa. Muutamia kertoja siellä olenkin  pyörinyt, joten pieniä ajatuksia rastireitistä sekä lasten radoista on jo mielestä itämässä. 

Mitä muuta kisajärjestelyihin kuuluu? Tällä hetkellä rekrytoidaan innokaita talkoolaisia mukaan. Myös ratamestarit ovat kokoontuneet ja sopineet joistakin suuntaviivoista kilpailujen suhteen. Tästä on hyvä jatkaa... 

Ratamestarin reitinvalinnat kohti kansallisia, osa 1

Kaipa tämän tiedon uskaltaa jo julkaista, sillä tieto löytyy jo SSL:n IRMa-palvelusta: KeKaRan järjestää kansalliset suunnistuskilpailut ensi keväänä. Junnuvuosinani, silloin kuin kansallisia kisojakin järjestettiin joka kylässä ja pitäjässä, KeKaRakin järjesti kisoja vuosittain. Välillä kiinnostus suunnistusta kohtaan on hiipunut niin yleisellä tasolla kuin henkilökohtaisestikin, mutta nyt on havaittavissa ollut laajaakin hypetystä tämän lajin ympärillä. Itsehän olen täysin hurahtanut tähän lajiin - kuntoilumielessä. Kuinka monta vuotta edellisistä kisoista sitten on? Tähän minä en osaa vastata, mutta useampi vuosi tässä on kuitenkin taukoa pidetty ja voimia kerätty.

Aioin tämän Mehtätyyppi-blogini kautta tuoda esille ajatuksia ja kokemuksia siitä, mitä ensi kevään suunnistuskisat herättävät minussa ja miten aistin seuramme tunnetiloja prosessin eri vaiheissa. Ainakin tällä hetkellä fiilikset ovat korkealla. On mielenkiintoista seurata ja olla mukana tässä prosessissa, jossa joudumme aloittamaan meille lähes tuntemattomista lähtökohdista. Kaikki mitä suunnittelemme ja teemme, on suurelle osalle meistä seura-aktiiveista uutta ja ennen kokematonta. Toivottavasti pystymme kääntämään tämän omaksi eduksemme.

Koska sain kisaorganisaatiossa itselleni roolin lasten ratojen ratamestarina, intouduin tänään penkomaan omia kisakarttojani suunnistusurani alkumetreiltä. Muutama tunti tässä onkin nyt vierähtänyt karttoja ihmetellessä. Yllättävätkin muistot ovat palautuneet mieleen niin Keski-Karjalan Rastin kuin Rasti-Pielisenkin ajoita. Terveisiä vaan kaikille teille, jotka ovat yhdessä olleet rasteja etsimässä ympäri Suomen vuosina 1994-2004!

Tässä muutamia ratapoimintoja KeKaRan omista kisoista vuosilta 1994-1996. 

KeKaRan kansalliset Tohmajärvellä Vatalassa 1994. Rata D10 RR.

KeKaRan kansalliset Tohmajärvellä Vatalassa 1994. Rata D10RR.

KeKaRan kansalliset Tohmajärvellä Valkealammella 1995. Rata D12TR

Koulujenväliset suunnistukset Tohmajärvellä Lehminotkossa 1995 tai 1996. Rata D12TR.

Hiihtokautta odotellessa

Maa on saanut viimein lumipeitteen (tosin loskaisen sellaisen) ja kohta saan toivottavasti kantaa Peltolan purunradan varteen sauvojen lisäksi myös sukset. Tällä viikolla luettiin Koti-Karjalan talviliitteestä mukava uutinen siitä, että Kiteen latuverkoistosta tullaan pitämään erityisen hyvää huolta myös tänäkin talvena. Latupohjaa onkin paranneltu syksyn mittaan purulla ja lanauksella ja hiihtäjien parkkipaikka on siirtynyt terveyskeskuksen pihalle (Arppentien varteen), mistä on tehty valaistua latupohja suoraan Peltolan tutuille latu-urille. Nyt vain odotellaan sitä lunta... 

Hiihtokelejä odotellessa olen yrittänyt hakea hiihtofiilistä kipittelemällä latu-urilla sauvojen kanssa. Pariin otteeseen on tullut lenkkeiltyä muuallakin, kuten KeKaRan yhteislenkillä Kesälahdella Sortolammen maastoissa, Tohmajärvellä Kaurilan kankailla ja kotipuolessa. Tästä todisteena lenkkikäppyrä Sortolammelta, mistä löytyy niin mukavat lenkkimaastot kuin myös vaihtelevat suunnistus- ja hiihtomaastot kuntoiluun. Kesälahden Urheilijat ovat sijotelleet alueelle kiintorasteja, joita voi jokainen käydä bongailemassa kartan kanssa. Kartta on tulostettavissa KesU:n sporttisaitti-sivulta: Kiintorastit (ITÄ), Kiintorastit (LÄNSI)

KeKaRan yhteislenkki 1.11.2015 Kesälahdella

KeKaRan päättäjäisten yhteydessä suunnistettiin Potoskavaarassa. Matka n. 12 km.

 

Jalkaisin Tohmajärvellä

Tänään jalat veivät Tohmajärven retkeilyreiteille: Kemien luontopolku + Aconitum-reitti. No, emme nyt ihan kulkeneet koko matkaa opastetuilla retkeilyreitellä. Matkaa tämän päivän kävelylle tuli reipas 14 km. 

Valloitetut vaarat: Oravaara, Hernevaara, Palovaara, Piilovaara, Jalajanvaara ja Raumanvaara. 

Lähiseutumatkailua jalkapatikassa

Sääennusteita kauniimmat syyspäivät johdattivat minut ja siskoni tällä viikolla useampaan kertaan liikkumaan lähialueen maastoihin. Ensimmäisinä päivinä seurassamme oli Viki-koira, joka intopinkeänä kinusi mukaamme maastokävelyille Matkalammelle ja Orsunmäelle. Muutaman kerran tosin jätimme tämän innokkaan otuksen kotiin uikuttamaan ja suuntasimme hieman erilaisille lenkkipoluille ihmisten ilmoille.  

Hutsin luontopolut

Tiistaiaamuna suunnistimme sateesta huolimatta Kiteen luontopoluille Hutsiin. Hutsista löytyy muutaman kilometrin mittainen Matin polku ja Kiteenjärven ja Hyypiin väliseltä harjulta Pajarin polku. Näitä lyhyitä lenkkejä yhdistää yhdyspolku, joka johdattaa kuntoilijat Hutsin purunradoilta Savikon kautta Pajarinmäelle. 

Hutsin poluilla ja Kiteenjärven rantakoivikossa. Kuvat: Telma

Onneksi meillä oli sen verran paikallistuntemusta alueesta, että tiesimme mistä olimme tulossa ja minne olimme menossa, sillä aivan jokaista opaskylttiä emme matkalla onnistuneet huomaamaan.  Monille, vaellusta ja retkeilyä harrastaville,  on tuttua, että reitti on merkitty maastoon, kuten puihin ja kiviin, väriläiskillä. Tallaamamme yhdyspolku oli saanut sinisen väritunnisteen, mistä tiesimme mm. viime keväistä harvennushakkuualuetta ylittäessämme olevamme oikeassa suunnassa, vaikka polku olikin kadonnut hakkuutähteen alle.  Valitettavasti saimme huomata, että osa poluista kärsii kävelijöiden puutteesta, sillä heinät ja saniaiset peittivät polut varsinkin rehevimmillä alueilla. Pitäisikö myös täälläkin järjestää polunpolkutalkoot? Kuka lähtee mukaan meidän kanssa tallaamaan polkua auki? 

Kuvat: Telma

Heti alkumetreistä saakka Aurinko ilahdutti meitä näyttäytymällä sumuisen aamun jälkeen. Matkaa koko lenkille tuli aika tarkalleen 9,0 km ja aikaa käytimme 1:50 h, mikä sisälsi mm. maisemien ihastelun Pajarinmäellä ja valokuvauksen reitin varrella. Ne, joille Hutsin ympäristö on tuttu, tietävätkin liikuntakeskuksen lähiympäristön vaativuuden. Paita tulee varmasti tällä patikkaretkellä selkäpuolelta kostumaan, mikäli matkavauhdin pitää reippaana ja ainakin jos pukee vaatetta päälle enemmän kuin on tarvetta. 

Hutsi, Savikko ja Pajarinmäki

Hatunvaara

Torstaina liikuimme sauvakävellen kotimaisemissa ja pyörähdimme Hatunvaaran hanhileirillä. Keski-Karjalan Luonto ry:n Hanhileiri on kasattu Hatunvaaran mäelle jo useampana vuotena näin syys-lokakuun vaihteessa. Leirillä saa vierailla vapaasti ja paikanpäältä löytyykin mm. puolijoukkueteltta, nuotiopaikka sekä infoa yhdistyksen toiminnasta. Vilkkaimpina muuttopäivänä leiristä on mahdollisuus bongata runsaasti niin lintuja kuin lintuharrastajia.

Tällä kertaa hanhia ei näkynyt (olivat jo ennättäneet muuttaa etelään) eikä muitakaan lintuja (tai lintubongareita), mutta maisemia tuli ihailtua. Hatunvaara on sen verran korkea vaara (153 metriä merenpinnasta) Kiteen itäisellä vaara-alueella, että mäeltä näkee pitkälle pitkälle Tohmajärven suuntaan tai vaikkapa naapurimaan puolelle. 

Välivaara-Hatunvaara-Hatunvaara

Linkit: 

Keski-Karjalan Luonto ry

Kiteen ulkoilu ja reittikartat  (Vinkki: täältä löytyy mm. Hutsin kiintorastikartat)

Ratamestarin lausunto

Ratamestari on suurella mielenkiinnolla seurannut jo useamman päivän ajan Ilmatieteen laitoksen ennustetta tulevalle viikonlopulle. Kaikkea on luvattu aina sateesta pilvipoutaan ja auringonpaisteeseen, aivan kuten syyskuiseen säähän kuuluukin, joten vielä saamme jännityksellä odottaa tulevan lauantain säätä.

Kartat lähtivät hetki sitten tulostukseen, joten tässä vaiheessa voidaankin jo paljastaa viimeisten iltarastien juoni. Tällä kertaa A- ja B-radan juoksijat saavat nauttia löytämisen riemusta ja leimauksen ilosta, sillä A-radalle on mahdutettu kaiken kaikkiaan 27 rastia ja B-radallekin 23. Rastiliput tulevat olemaan vierivieressä, sillä suunnistamme 1:7500 kartalla varsin kompaktilla alueella. Useammallakin rastilla käydään useampaankin kertaan, joten nyt vaaditaan tarkkuutta niin rastilta lähtiessä kuin rastille tullessa. Vaikka lyhyet rastivälit houkuttelevat nopeatempoiseen suunnistukseen, kannattaa sekunti tai kaksikin käyttää siihten, että tietää minne on menossa.   Pienipiirteinen suppamaasto takaa käyräsuunnistusmaisen-fiiliksen, sillä muuta luettavaa kartalla ei ole käyrien lisäksi muutamia kuvionrajoja ja polkuja lukuunottamatta.

Ratamestarin johtoajatuksena on ollut, että suunnistajat saisivat nauttia mahdollisimman paljon nopeakulkuisesta kuusikkokankaasta. (Kuva maastosta löytyy tuosta vasemmanpuoleisesta sivupalkista. Näyttää hienolle, eikö? :)). Erityisesti lyhyemmillä radoilla tästä on pidetty huolta. Jotta A- ja B-rataan tulisi hieman haastetta, on sinne laitettu muutama pakollinen saniais-horsmikko-siirtymä, jotta meno ei äidy aivan holtittomaksi juoksukisailuksi. Jokaisella radalla suunnistaja käy näyttäytymässä erityisellä media-/radio-/yleisörastilla. Se, onko rastilla sitten muuta yleisöä kuin valtava joukko hirvikärpäsiä, jää nähtäväksi. 

Tälläkin kerralla Kankaanrinteille on laadittu lapsille suunnattu RR-rata. Rastireitillä nuori suunnistajanalku voi tulla testaamaan oikean suunnistuskisan tuntua vaikkapa ensi viikon Ruska-Rasteja silmällä pitäen.  RR-radan siimari kiertelee siis maastossa samoilla alueilla, missä moni muukin suunnistaja rastilippuja haeskelee, joten ratamestarin toiveena on, että siimari ylitetään/alitetaan varovasti. 

Tervetuloa suunnistamaan Kankaanrinteille! Lauantaina nähdään! 

Kankaanrinteillä syksyllä 2013

Keski-Karjalan iltarastit 26.9.2015 Kankaanrinteillä

Radat

Viimeisillä kesän 2015 Keski-Karjalan iltarasteilla on valittavana viisi rataa: 

• A-rata 6,6 km (27 rastia)
• B-rata 4,9 km (23 rastia)
• C-rata 3,3 km (17 rastia)
• D-rata 1,4 km (5 rastia)
• E-rata on rastireittirata (RR) 2,2 km (5 rastia)  

Ratamestarin ratakuvaukset on nyt luettavissa omasta blogipostauksesta: Ratamestarin lausunto (Julkaistu 23.9.2015). 

 

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen tapahtuu suunnistuspaikalla tapahtuman järjestäjille. Ilmoittautumisen yhteydessä  suoritetaan karttamaksu ja ilmoitetaan emit-numero. Maaliin saapumisen jälkeen ilmoittaudutaan vielä järjestäjille, että on päästy turvallisesti pois metsästä. Kinkkisissä tilanteissa voi soittaa ratamestareille, joiden puhelinnumerot ilmoitetaan lähtöpaikalla. Hätätapauksessa soitetaan hätänumeroon.

 

Osanottomaksu

Seuran jäseniltä karttamaksu on 2 euroa ja ulkopuolisilta 4 euroa. Alle 18-vuotiaat pääsevät suunnistamaan ilmaiseksi. HUOM! LiikuNYT!-kampanjaan osallistuvat pääsevät suunnistamaan ilmaiseksi. 

 

Leimausjärjestelmä

Käytössä on emit-leimaus. Emitin numero tulee ilmoittaa suunnistuspaikalla. Voit vuokrata seuralta emit-kortin käyttöösi 2 euroa/suunnistus. 

 

Opastus

Lähtöpaikka sijaitsee Kiteellä Kantosyrjässä. Suunnistuspaikan osoite on (lähellä) Korkeakankaantie 75 (N/lat: 6887279, E/lon 676424).  Suunnistuspaikalle on opastus Korkeakangas-Uusi-Värtsilä-tieltä.  Opastus on paikoillaan klo 11.30 mennessä.

Pysäköinti

Suunnistuspaikka sijaitsee peltoalueella, jossa on runsaasti tilaa autojen pysäköintiin. Sadekelillä autot paikoitetaan Korkakankaantien varteen. Tällöin paikalle saapuvia suunnistajia kehoitetaan varomaan tiellä tapahtuvaa muuta liikennettä. 

 

Lähtö

Lähdöt tapahtuvat liukuvasti klo 12.00-13.00. Tehtyään ilmoittautumisen ratamestarille, suunnistaja saa itse päättää, milloin on sopiva aika lähteä. K-piste (suunnistusslangia, varsinainen lähtöpaikka, jossa tehdään lähtöleimaus), on hieman kauempana paikoitusalueelta. K-pisteelle on opastus suunnistuspaikalta. Haluaisitko lähteä maastoon aikasemmin/myöhemmin? Tiedustele asiaa ennakolta ratamestarilta.

 

Kartta

Torstain suunnistukset suunnistetaan pääosin Kankaanrinteiden kartalla, joka on Veijo Tahvanaisen käsialaa. Kartan mittakaava on 1 : 7 500. Kartta on tehty vuonna 2003, mutta sitä on päivitetty vuosittain kuntorasteja varten. Viimeisin päivitys on tehty 9/2015 näitä kyseisiä iltarasteja silmälläpitäen. Kartta on tulostekartta, joten sateen sattuessa kannattaa varustautua omalla karttamuovilla. 

 

Maasto

Maasto on kumpuilevaa suppamaastoa, mikä antaa ratamestarille mahdollisuuden monipuolisiin rastipisteisiin. Pääosin suunnistuksessa hyödynnetäään noin 10 vuotta sitten kasvatushakkuun kokeneita kuusikkoja, joissa eteneminen on sujuvaa ja näkyvyyttäkin riittävästi. Kasvupaikkatyypiltään Kankaanrinteiden alue lukeutuu tuoreeseen ja lehtomaiseen kankaaseen, joka tarkoittaa sitä, että rehevillä ja avoinaisilla alueilla maasto voi olla hyvinkin peitteistä horsmikon, saniaisten ja muun suuremman aluskasvillisuuden takia. Tosin syksyn edetessä kasvillisuus alkaa lakoontumaan, joten näkyväisyys on parempi kuin keskikesällä. Peitteisimpiä alueita on pyritty jo ratasuunnitteluvaiheessa välttämään ja pahimmissa pöpeliköissä suunnistajia ohjataan käyttämään polku/tievaihtoehtoa.

 

Ratojen kuvaus

Ratamestarin kommentit löytyvät nyt omasta blogipostauksesta: Ratamestarin lausunto (Julkaistu 23.9.2015).

 

Tiedottaja

Emmi (yhteystiedot löytyvät tarvittaessa KeKaRa-blogin yhteystiedoista)  

Viimeistä viedään! Nyt kannattaa tulla suunnistamaan, sillä seuraavan kerran tätä herkkua on tarjolla ensi keväänä! :)

Syötävää metsästä (osa 2)

Viimein viime tai toissa viikolla päädyin lopulta mustikkametsään. Marjoja oli mukavasti, eikä kukaan ollut vielä samoille apajille eksynyt. Mustikanpoiminnan lomassa ennätin pähkäilemään superfoodeja ja muita terveysruokia. Saman suuntaisista ajatuksista kirjoitti viime viikolla myös Maaseudun Tulevaisuudessa Tarja Halla.

Osa mustikoista päätyi piirakkaan

Tiedän, että joukko ihmisiä kannattaa superfoodeiksi nimettyjä ruokia ruokavaliostaan. Goji-marjojen ja chia-siementen erinomaisuutta toitotetaan lehtien palstoilla, blogeissa ja sosiaalisessa mediassa. Nämä terveysvaikutteiset, runsasravinteiset luonnontuotteet rahdataan lentokoneilla ja laivoilla maapallon toiselta puolelta ruokatietoisten kuluttajien saataville, kun lähimetsästä löytyisi hyviä ravintoaineita jopa aivan ilmaiseksi. Erilaisuus kiehtoo - kiehtovathan mustikatkin aasialaisia. Uskon kuitenkin, että ihan kotosuomessa poimitusta marjasta saa ihan tarpeeksi ravinteita normaalien elintoimintojen ylläpitämiseksi, joten jätän eksoottisemmat pavut ja siemenet muiden nautittavaksi.

Äidin kanssa vaapukassa

Jottei tämä mene pelkästään superfoodien mollaamiseksi, myönnettäköön, että kokemustakin näistä on myös itsellä. Maisteltu on ja kasvateuttu myös. Kaksi gojimarjapensasta oli  istutettuna toissa kesänä pihapiiriin etelärinteelle ja yksi rehotti kasvihuoneen nurkassa vallaten kesän aikana elintilaa muilta kasvihuoneeseen huolella istutetuilta kasveilta. Nuo piikikäät pensaat eivät missään vaiheessa marjoja tuottaneet ja lopputulemana kävikin niin, että kasvihuoneen pensas sai siirtyä seuraavana keväänä tomaattien ja kurkkujen tieltä koristamaan kompostia ja pihapensaat katosivat mystisesti erään ruohonleikkurikierroksen yhteydessä.

Lähde:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Fineli 

Maaseudun Tulevaisuus: Kisa kiihtyy ruuan ympärillä

MTV3: 6 syytä syödä mustikoita - uskomattomat terveysvaikutukset 

MAKU: Superruoka: mustikka 

Syötävää metsästä (osa 1)

Aamupäivän runsaimmista sateista oli keskiviikkona jäljellä enää pientä ripsuttelua, kun suuntasin tutuihin kantarellimaastoihin. Kantarelleja on putkahdellut lähialueen mäntyvaltaisille tuoreille kankaille sen jälkeen, kun ne harvennettiin koneellisesti noin kymmenisen vuotta sitten. Erityisesti ajourilta sieniä näyttäsi löytyvän. Vuosien aikana olen oppinut minkä puun juurelta tai kiven vierestä sieniä kannattaa lähteä etsimään. Edelliset kesät ovat olleet heinäkuussa niin kuivia, ettei sieniä ole joka kohdasta jaksanut nousta, mutta tämä kesä on ollut edellisiä parempi (ainakin sienten näkökulmasta tarkasteltuna).  Kiertelin lähes kaikki tutut sienipaikat ja mukaan tarttuikin lähes ämpärillinen keltaisia vahveroita.  Samalla katsastin miltä mustikkatilanne alueella näytti ja hyvältähän se vaikutti - marjaa tulee, mutta runsaampiakin mustikkapaikkoja varmasti vielä löytyy. Sienisaalis meni suoraan paistinpannulle, mistä osa siirtyi jäähdyttelyn jälkeen pakkaseen ja osa kastikkeeksi uusien perunoiden seuraksi. Simppeliä sapuskaa, joka maistui koko ruokakunnalle. 

Sienisaalis päätyi pannuille

Illansuussa pyörähdimme vielä isän kanssa lakkasuolla. Reipas tunti ja muutama kilo lakkaa saaliiksi. Näitä onkin sitten mukava talvella nauttia vaniljajäätelön ja lettujen kaverina. Iltapalalla lusikallinen lakkoja makusteltiin maustamattoman jogurtin kanssa ja hyvää oli. 

Isän kanssa lakassa

Mustikkaa näyttäisi tulevan runsaasti - kunhan rauhassa ensin kypsyvät. Omilla reiteilläni (kotimetsät, Hutsin, Muljulan, Potoskavaaran iltarastit) ei kypsää marjaa ole vielä tarpeeksi ollut. Marjat ovat tosin valtavia ja tummia, mutta ehkä hieman liian kirpeitä. Ja osa on vielä ihan vihreitä. Jaksan vielä odottaa! Vadelmaakin saa vielä jonkun tovin vartoa. Tosin aukon reunasta löysin yhden oksallisen valtavia, punaisia ja kypsiä marjoja. Ehkä ensi viikolla suuntaan sitten mustikkaan ja vaapukkaan.

Muljulan iltarastien jälkipuinnit

Koko torstaipäivän kyttäilin Ilmatieteenlaitoksen sääennustetta, joka ei auringonsäteitä suonut Kiteen ylle iltarastiemme aikaan. Sen sijaa ennuste antoi lupauksen vesisateesta jopa ''kahdella'' pisaralla. Tämä hieman lannisti ratamestaroinnin fiiliksiä, sillä arimmat suunnistajat saattaisivat jäädä kotiin tv:n ääreen tai mökille saunaa lämmittämään. Suunnistuspaikalle saapuessa pari vesipisaraa  ennättikin tarttua tuulilasiin, mutta paikan päällä oli kesäkeli - aurinko paistoi ja ilmasto tuntui jopa trooppiselta. Ja mikä parasta, koko päivystysvuoron aikana Muljulaa ei saavuttanut yksikään sadekuuro, joten saimme nauttia auringosta ja poutasäästä koko iltarastitapahtumamme ajan. Mahtavaa! 

Jo ennakkoon oli tiedossa, että Muljulan alueelta löytyy pusikkoa, horsmikkoa, metrin mittaista saniaista ja valtavia nokkospuskia. Radat oli suunniteltu niin, että lähes kaikki suunnistivat samoihin ajouriin, sähkölinjoihin ja kuvionrajoihin tukeutuen, ja niin ettei kukaan (joku kuitenkin taisi) eksyisi pahimpiin pöpelikköihin. Ratamestarin luomat ''ohjaavat'' radat aiheuttivat kuitenkin sen, ettei mukana ollu erikoisempia reitinvalintavälejä vaan erot suunnistajien välillä ratkottiin rastipistetyöskentelyssä ja juoksukunnossa. Tästä osoituksena muutamien A-radan kiertäneiden gps-käppyrät, jotka löytyvät rastit.fi -sivustolta. 

Rasti nro 3:n lähikivet saattavat olla jatkossa keltaisia, mikäli eräs suunnistaja käy ne maalaamassa. :)

Tällä kertaa iltarasteillamme oli hieman jotain ekstraa suunnistajille. Ensinnäkin B- ja C-radan juoksijat huomasivat, että pitkän rastivälin ajoura oli niitetty nokkosista ja horsmista. Kiitos tästä kuuluu ratamestari-Akille, joka oli tämän järjestänyt suunnistajien iloksi. Lisäksi olimme kehitelleet pidemmille radoille juomarastin, koska edellisviikolla iltarasteillemme lupailtiin jopa hellettä. No, tänään sadetta odotellessa, juomakanisterin kiikuttaminen kannonnokkaan tuntui hieman koomiselta, mutta olihan tuolta pönikästä muutama litra vettä vajunnut parempiin suihin. 

Ajoura on niitetty suunnistajien iloksi. Myös vettä oli suunnistajille tarjolla. 

Näin heinäkuun loppupuolella monet suunnistajat tarkkailevat maastopohjaa hieman tarkemmin, sillä rastien ympäristöstä saattaa havaita hyviä marjapaikkoja. Nyt maastosta löytyi mukavasti mustikoita, jotka ovat lähes poimintakypsiä. Sateinen kesä on tuvottanut marjat mukavan kokoisiksi ja ainakin Muljulassa mustikan varvut taipuivat mustikoiden painosta. Lisäksi maastosta löytyy yllättävän runsaasti metsä- eli ahomansikkaa. Suunnistajat harmittelivatkin urakkansa jälkeen, kun aikaa ''tuhraantui'' marjojen napsimiseen. Myös kantarelliesiintymiä rastimaastoista oli löydettävissä. Ratamestarit tosin pelastivat eräältä rastiväliltä pari muovipussillista näitä keltaisia sieniä, sillä sienten tallautumisriski olisi ollut liian suuri. Mutta todistettavasti sieniä sillä oli ja varmaan näillä keleillä lisää maasta putkahtelee. Joten iltarastikartta käteen ja marja-/sienimetsälle! 

Marjoja

Iltarasteille saapui tällä kertaa 73 suunnistajaa, mikä lämmitti kyllä suuresti sekä ratamestareita, että muutenkin seuramme aktiiviväkeä. On mukavaa, että toimintaamme on tänä kesänä tutustunut uusia paikkakuntalaisia kuin myös kesälomlaisia muualta päin Suomea. Iltarastikaravaani pyörii aluella vielä ensi viikolla totutusti tiistaina sekä torstaina ja elokuun alusta alkaen joka keskiviikko, joten rasteja ennättää vielä bongailemaan ympäri Keski-Karjalaa. Rohkeasti mukaan!

Linkit: 

Rastit.fi:n Muljulan suunnistuksien A-rata 

Keski-Karjalan iltarastien tulokset heinäkuulta (sis. Muljulan iltarastien tulokset)

Keski-Karjalan iltarastit 23.7.2015 Muljulassa

Radat

Torstain iltarasteilla on valittavana neljä rataa:

• A-rata 6,3 km
• B-rata 4,1 km
• C-rata 3,6 km
• D-rata 1,2 km

 

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen tapahtuu suunnistuspaikalla tapahtuman järjestäjille. Ilmoittautumisen yhteydessä  suoritetaan karttamaksu ja ilmoitetaan emit-numero. Maaliin saapumisen jälkeen ilmoittaudutaan vielä järjestäjille, että on päästy turvallisesti pois metsästä. Kinkkisissä tilanteissa voi soittaa ratamestareille, joiden puhelinnumerot ilmoitetaan lähtöpaikalla. Hätätapauksessa soitetaan hätänumeroon.

 

Osanottomaksu

Seuran jäseniltä karttamaksu on 2 euroa ja ulkopuolisilta 4 euroa. Alle 18-vuotiaat pääsevät suunnistamaan ilmaiseksi. 

 

Leimausjärjestelmä

Käytössä on emit-leimaus. Emitin numero tulee ilmoittaa suunnistuspaikalla. Voit vuokrata seuralta emit-kortin käyttöösi 2 euroa/suunnistus. 

 

Opastus

Lähtöpaikka sijaitsee Kiteellä Muljulan kylällä. Suunnistuspaikan osoite on (lähellä) Hovinsalontie 3.  Suunnistuspaikalle on opastus Kitee-Rääkkylä-tieltä.  Opastus on paikoillaan klo 15.30 mennessä.

 

Pysäköinti

Suunnistuspaikka sijaitsee hallialueella, jossa on mukavasti tilaa autojen pysäköintiin.

 

Lähtö

Lähdöt tapahtuvat liukuvasti klo 16.00 alkaen. Maastoon pääse aina klo 18.00 saakka. Jokainen saa itse päättää, milloin on sopiva aika lähteä. K-piste (suunnistusslangia, varsinainen lähtöpaikka, jossa tehdään lähtöleimaus), on hieman kauempana paikoitusalueelta. K-pisteelle on opastus suunnistuspaikalta. Haluaisitko lähteä maastoon aikasemmin/myöhemmin? Kysäise ratamestareilta, onko tämä mahdollista.

 

Kartta

Torstain suunnistukset suunnistetaan Muljulan kartalla, joka on Veikko Kolun käsialaa. Kartan mittakaava on 1 : 10 000. Kartta on tehty vuonna 2010, mutta sitä on päivitetty 4/2013 ja 7/2015, joista jälkimmäinen päivitys on tehty näitä kyseisiä iltarasteja silmälläpitäen. Kartta on tulostekartta, joten sateen sattuessa kannattaa varustautua omalla karttamuovilla. 

 

 

Maasto ja radat

Maasto on tyypillistä keski-karjalaista rehevähköä kangasmaastoa, missä saniaiset ja maitohorsmat valtaavat vähänkin valoisammat alueet näin heinäkuun loppupuolella. Suuremmat avonaiset alueet kannattaakin ehkä kiertää. Pahimmat nokkospuskat on merkitty karttaan vaikea kulkuisena maastopohjana (keltainen pohjaväri + vihreä pystyviiva). Alueelta löytyy tarpeeksi korkeuseroja kuntosuunnistuksia ajatellen (Mäkrävaara, Haapovaara) sekä runsaasti tarkkuutta vaativia rastipisteitä. Aluetta halkoo Pölläsensuo, joka kuitenkin ratojen osalta saadaan helposti ohitettua. Pidemmillä radoilla kierrellään alueen pienipiirteisimmillä alueilla pitkiä siirtymävälejä unohtamatta ja lyhyemmillä radoilla hyödynnetään enemmän teitä, ajouria ja sähkölinjoja. A-, B- ja C-radalta löytyy juomarasti, jossa on tarjolla vettä. D-rata (lyhyt helppo) tukeutuu vahvasti pihatiehen, jotta lapsien ja huoltajien on helppo liikkua rastilta toiselle. Toivottavasti moni lapsiperhe tuleekin nyt kokeilemaan suunnistusta. Ratamestarina on häärännyt lisäkseni A. Hukka.

 

Tiedottaja

Emmi (yhteystiedot löytyvät tarvittaessa KeKaRa-blogin yhteystiedoista)  

Ratamestarit toivottavat kaikki kuntoilemaan Muljulan maastoihin! 

Kesä on tehty....

Mistä on suunnistajan kesä tehty? 
Suunnistajan kesä tehty hikipisaroista, pummeista ja mutaisista suunnistuskengistä?
Suunnistajan kesä tehty itikoista, mustelmista ja jatkuvasta pyykkäämisestä? 
Näistäkö on suunnistajan kesä todella tehty?

Jukolan viesti

Ensimmäisen kerran osallistuin Jukolan viestiin heti, kun siihen avautui mahdollisuus 15-kesäisenä. Tuolloin Eurajoella järjestettiin Hiisi-Jukola. Nuorten Jukolaan olin tosin jo osallistunut aikaisemmin vuonna 1994 Joutsenossa, mutta ihan ensimmäinen Venlojen viestini juoksin juuri Eurajoella. Ensimmäinen Jukolan viesti-tapahtuma jää varmasti parhaiten suunnistajan mieleen, ja näin on käynyt minullekin. Muistan, että matkaan lähdin jo ennen kolmea (aamuyöllä) Kiteeltä Karhun varikolta ja matkaa tein Kalevalan Rastin suunnistajien siivellä koko aamupäivän läpi Suomen. Jukolan yöhön tuli lähdettyä kokemattomuutta hieman vaillinaisella varustuksella, sillä mukana ei tietenkään ollut  tarpeeksi lämmintä vaatetta, makuupussia saatika telttaa. Onneksi yö meni sujuvasti jännittävää viestiä seuraten ja aamuyöllä suunnistuspaikalla jaossa olleiden Hesareiden päällä oli hyvä ottaa pienet torkut aamun viileyden väistyessä auringon ensisäteiden vaikutuksesta.

Tuon jälkeen minulla näyttäisi olevan noin 10 Venlojen viestiä takana Rasti-Pielisen ja Keski-Karjalan Rastin värien edustuksessa. Myös muutamiin Nuorten Jukola -tapahtumiin ennätin teinivuosina RasPilaisten mukana osallistumaan. Hienoja kokemuksia kaikki. Tosin aivan tarkkoja muistikuvia ei aivan jokaisesta tapahtumasta ole jäänyt. Nyt tänä kesänä minulla oli mahdollisuus kokea jotain aivan uutta omassa Jukola-historiassani, sillä minulle avautui tilaisuus osallistua ihan siihen oikeaan Jukolaan viestiin. Kyllä vain. Juuri siihen Jukolan viestiin, jossa juostaan yöllä. Siihen Jukolan viestiin, jossa otsalamput päässä rynnitään yhtenä "sonnilaumana" K-pisteelle. Juuri siihen Jukolan viestiin, jossa aamuyön tunteina huudellaan joukkuekaveria vaihtopuomilla. Juuri siihen Jukolan viestiin sain kutsun. Nyt ollaan taas yhtä kokemusta rikkaampana!

Kainuun Rastiviikko 2015

Toinen suunnistuskesän kohokohta meille Keski-Karjalan Rastin suunnistajille on ollut parina viime vuonna Kainuun alueella suunnistettavat rastiviikot. Kesällä 2013 olin ensimmäistä kertaa tällä porukalla mukana Vuokatissa, joka muistetaan ehkä kuitenkin samaan aikaan järjestetyistä suunnistuksen MM-kisoista. Tuolloin noin viitisentoista kekaralaista majoittui aivan Vuokatin kupeeseen pieneen kesämökkiin. Tämä toistui viime kesänä Kuusamon Fin5-rastiviikolla kuin myös tänä kesänä Suomussalmella järjestetyn Kainuun Rastiviikon yhteydessä.

Mökkimajoituksessa meitä oli varsin heterogeeninen porukka: nuorin suunnistajamme oli 9-vuotias ja senioreista kokenein suunnistajamme suunnistaa jo kunnioitettavassa H85-sarjassa. Sopu sijaa antaa. Osa majoittui sopuisasti pihalla teltoissa ja muille löytyi petipaikka sisätiloista. Saunavuorot, ruokailut ja huoltotoimet sujuivat yllättävän supsikkaasti, vaikka käytössämme oli vain kaksi kaasulevyä aamupuuron keittoon, noin-neljän-hengen sauna sekä yksi huussi. 

Iltarastit 

Monen suunnistajan kesään kuuluu myös iltarastit. Iltarastit ovat kuntosuunnistustapahtumia, jotka ovat kaikille avoimia. Iltarasteilla jokaisella on mahdollisuus valita oman kuntonsa, tasonsa ja päivän fiiliksen mukainen rata. Iltarasteilla ei mennä otsa rypyssä, vaikka joskus kokemattomalta saattaa siltä vaikuttaakin. Aika suorituksesta otetaan ja nimet kirjataan ylös, mutta tämä tehdään vain jokaisen oman turvallisuuden vuoksi. Ja aikaahan ei ole pakko julkaista netissä, sosiaalisessa mediassa tai lehtijutuissa. 

Suunnistus on koukuttava laji, sillä jokainen tekee omaa suoritustaan. Ja toki, jos pummeja tulee ja möhläilee rastiväleillä, tunteet nousevat pintaan. Tunteita voi myös kokea, kun juoksee suoraan omalle rastilipulle, tapaa hirven tai ennättää katselemaan mahtavia vaaramaisemia. Suunnistus on koukuttava laji, sillä tässä lajissa ''kuntohuipun'' saavuttaminen on todella haastavaa. Toisin kuin 100 metrin juoksija tietää suunnilleen, mille sekunnille kello tulee pysätymään pyrähdyksen jälkeen, suunnistaja ei voi koskaan olla lähtöviivalla varma siitä, kuinka hyvin juuri tänään kulkee. Mutta tämä on juuri se lajin suola. Aina voi kehittyä. Aina voi olla parempi. Joskus matkalle sattuu se pummien pummi. Joskus taas unelmien suoritus. Suunnistus on koukuttava laji myös ''liikuntapaikkansa'' suhteen. Suunnistajat keräilevät uusia suunnistusmaastoja kuin postimerkkejä. Kun lainelautailijat etsivät sopivia aaltoja tai vuorikiipeilijät kinkkisiä reittejä, suunnistajat etsivät uusia suunnistuskokemuksia erilaisista suunnistusmaastoista: tuntureilta, rannikoilta, Kainuun korvista ja Keski-Karjalan supikoista.

Keski-Karjalan supikoihin pääseekin tutustumaan pitkin kesää Keski-Karjalan iltarastien yhteydessä.  Alueella järjestetään iltarasteja touko-heinäkuun ajan kaksi kertaa viikossa ja kausi jatkuu elokuusta alkaen kerran viikossa. Järjestettäväksi tulee yli 30 iltarastitapahtumaa. Aika mahtavaa venymistä näinkin pieneltä seuralta. Miten tämä on ylipäätään mahdollista? Meillä seurassa on innokkaita ja tunnollisia ratamestareita, jotka ovat valmiita käyttämään omaa aikaansa ja energiaansa tapahtumien järjestämiseksi. Lisätietoa iltarasteista löytyy seuramme blogista.

Niin, mistäs se suunnistajan kesä olikaan tehty? 
Suunnistajan kesä on tehty tietenkin auringosta, onnistuneista suorituksista ja upeista maisemista.  
Suunnistajan kesä on tehty iloisista ilmeistä, kesän tuoksuista ja emit-tarkastuksen "ok"-kommenteista. 
Niistä on suunnistajan kesä tehty!

Keski-Karjalan iltarastit 21.5.2015

Hutsissa voi kokeilla myös MOBO-suunnistusta

Radat

Torstain iltarasteilla on viisi rataa:

• A-rata 5,2 km
• B-rata 4,1 km
• C-rata 3,3 km
• D-rata 1,6 km (rastiralli)
• E-rata 0,8 km  (rastiralli)

 

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen tapahtuu suunnistuspaikalla tapahtuman järjestäjille. Ilmoittautumisen yhteydessä  suoritetaan karttamaksu ja ilmoitetaan emit-numero. Maaliin saapumisen jälkeen ilmoittaudutaan vielä järjestäjille, että on päästy turvallisesti pois metsästä. 

 

Osanottomaksu

Seuran jäseniltä karttamaksu on 2 euroa ja ulkopuolisilta 4 euroa. Alle 18-vuotiaat pääsevät suunnistamaan ilmaiseksi. 

 

Leimausjärjestelmä

Käytössä emit-leimaus. Emitin numero tulee ilmoittaa suunnistuspaikalla. Voit vuokrata seuralta emit-kortin käyttöösi 2 euroa/suunnistus. 

 

Opastus

Lähtöpaikka on Kiteellä Hutsin urheilukeskuksessa (hiekkakentän kupeessa). Opastus suunnistuspaikalle on järjestetty VesPelin paikoitusalueelta. Opastus on paikoillaan klo 15.30 mennessä. 

 

Pysäköinti

Autot pysäköidään VesPelin (uimahalli) parkkipaikalle.

 

Lähtö

Lähtöpaikka löytyy Hutsin urheilukeskuksen sydämestä eli Hutsin montusta. Lähtöpaikalla on merkkinä seuran uusi hieno viiri.  Lähdöt tapahtuvat liukuvasti klo 16.00 - 18.00. Jokainen saa itse päättää, milloin on sopiva aika lähteä. Myös rastirallilaiset voivat lähteä maastoon jo klo 16.00 alkaen. 

Iltarastitapahtuman yhteydessä suunnistajilla on mahdollisuus tutustua MOBO-suunnistukseen. MOBO-suunnistuskesta lisätietoa löytyy Keski-Karjalan Rastin blogista.

 

Kartta

Torstaina suunnistamme pienellä alueella Hutsin urheilukeskuksen ja Kehätien välisessä maastossa. Pieni alue on saatu mahdutettua hyvin 1:7500 mittakaavaisena A4-arkille eli tämä kannattaa ottaa huomioon maastossa liikuttaessa. Kartta on toki luettavampi, mutta etäisyyksien hahmottamisessa voi mennä muutama rastiväli ennen kuin siihen tottuu. Kartta on tulostekartta, joten sateen sattuessa kannattaa ottaa oma karttamuovi mukaan suunnistuspaikalle. Koska Hutsi on tunnettu harjuistaan ja syvistä supista, korkeuskäyriä kartalta löytyy, mikä saattaa hankaloittaa kartan lukemista.

 

Maasto ja radat

Maasto on varmasti monelle kiteeläiselle tuttu. Radat kiertävät Hutsin purunratojen halkomassa jyrkkäpiirteisessä maastossa. Lyhin rata kiertää Hutsin hiekkakentän ympärillä,  mutta muut radat suuntautuvat kohti hyppyrimäkeä ja Hutsin jyrkimpiä rinteitä. Luvassa on niin helppokulkuista kuusimetsää kuin myös taimikonhoidollisia toimenpiteitä kohdanneita alueita. Kiteen harjumaisemat takaavat sen, että erityisesti pidemmillä radoilla suoraan rastivälit etenevät suunnistajat joutuvat kipuamaan usemapiakin korkeuskäyriä. Olisiko siis syytä käyttää aikaa rastilla huolelliseen reitinvalintaan? Tämä selvinnee vasta maastossa. Koska alue on rajattu 1:7500 kartalle, erityisesti pitkällä radalla on syytä olla tarkkana, sillä rata on yhtä sik'sakkia. Tarkkuutta!

 

Tiedottaja

Emmi (yhteystiedot löytyvät tarvittaessa KeKaRa-blogin yhteystiedoista) 

Suunnistajansolmu

Suunnispiireissä näkee suunnistuskengissä jos jonkinlaisia rusetteja ja umpisolmuja. Monet kruunaavat nauhasykermät vielä teippikerroksella varmistaakseen solmun kestävyyden. Kengännauhat kyllä varmasti kestävät kiinni, mutta miten ne saa auki? Kuvitteleppa märkä ja mutainen kenkä, jonka nauhat on kolminkertaisessa solmussa ja vuorattu vielä varuilta useammalla muoviteippikerroksella... Ratkaisuna on suunnistajansolmu, joka kestää kiinni lähdöstä maaliin, ja joka aukeaa silmänräpäyksessä.

Suunnistajansolmu voi tuntua työläältä tehdä, mutta se on varma ja kestävä. Solmunteon neuvoi minulle Pieksämäen Leimaus-leirillä vuonna 1995 eräs suunnistuksen maalimanmestari. Olimme bussissa matkalla kohti iltapäivän suunnistusharjoituksia, kun tämä Liedon Parman suunnistaja sattui istumaan viereeni. Siitäpä lähtien suunnistusnastarit on tullut solmittua samalla tavalla. 

Suunnistussolmun tekeminen

 

Solmun avaaminen

VIDEO: Katso myös Mikä metsässä saattaa turhauttaa? (Emmi ja Telma)

Keski-Karjalan iltarastit 1.5.2015

Radat

Kauden ensimmäisillä iltarasteilla on viisi ratavaihtoehtoa, joista voi valita omalle kunnolle ja fiilikselle sopivan. 

• A-rata 7,8 km (1:10 000)
• B-rata 4,9 km (1: 10 000)
• C-rata 3,1 km (1: 10 000)
• D-rata 1,6 km (1 : 2000)
• E-rata 1,1 km (1: 2000)

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen tapahtuu suunnistuspaikalla tapahtuman järjestäjille (perjantaina kirjaamisesta vastaa Auli). Ilmoittautumisen yhteydessä  suoritetaan karttamaksu ja ilmoitetaan emit-numero. Maaliin saapumisen jälkeen ilmoittaudutaan järjestäjille, että on päästy turvallisesti pois metsästä. 

Osanottomaksu

Seuran jäseniltä karttamaksu on 2 euroa ja ulkopuolisilta 4 euroa. Alle 18-vuotiaat pääsevät suunnistamaan ilmaiseksi. 

Leimausjärjestelmä

Käytössä emit-leimaus. Emitin numero tulee ilmoittaa suunnistuspaikalla. Voit vuokrata seuralta emit-kortin käyttöösi 2 euroa/suunnistus. 

Opastus

Lähtöpaikka on Kiteellä Arppen koululla (tarkemmin Rantalan koulun pihalla). Opastus suunnistuspaikalle on ohjattu Huvikeskuksen pihalle. Opastus on paikoillaan klo 11.30 mennessä. 

Pysäköinti

Autot pysäköidään Huvikeskuksen pihalle tai lukion kentälle. Autot voi myös jättää kirjaston edessä olevalle parkkipaikalle. Mitä vähemmän autoja on Rantalan koulun pihamaalla, sitä turvallisempaa pienten suunnistajien on suunnistaa koulun pihalla. 

Lähtö

Lähtöpaikka löytyy Rantalan koulun kentältä pyöräkatoksen vierestä. Lähdöt tapahtuvat liukuvasti klo 12.00 - 13.00. Jokainen saa itse päättää, milloin on sopiva aika lähteä. 

Kartta

Käytämme tällä kerralla kahta eri karttaa. Pitkillä radoilla (A-, B ja C-rata) on perinteinen 1:10 000 kartta, joka on tehty vuonna 2008. Karttaa on kuitenkin päivitetty kuntosuunnistuksia vastaavalle tasolle aina vuosittain. Viimeisin päivitys 4/2015. Valitettavasti puutteita kartan kuvauksessa edelleen kuitenkin on, mutta tämän ei pitäisi häiritä suunnistussuorituksia merkittävästi. Ratojen rastimääritteet on painettu suoraan karttaan.  

Lyhyet radat (D- ja E-rata) on suunniteltu Arppen koulun pihakartalle, jonka mittakaava on 1:2000. Kartan kuvauksessa on käytetty Suomen Suunnistusliiton pihakarttaohjeistuksen mukaisia symboleja sekä muutamia omia merkintöjä. Rastimääritteitä ei ole painettu karttaa eikä niitä ole saatavilla suunnistuspaikalla. Rastien koodit näkyvät kuitenkin rastinumeron vieressä. 

Maasto

Lyhyemmät radat kiertävät Arppen koulun ja lukion ympärillä. Alueella rakennetaan, joten rakennustyömaan aidat tuovat oman lisämausteensa suunnistukseen. Vaikka ratojen matkaero on varsin pieni on lyhyempi rata suunnistuksellisesti selvästi helpompi kuin D-rata. Radoilla on pyritty välttämään liikkuminen lukion paikoitusalueella, sillä parkkipaikalle on odotettavissa liikennettä klo 12.30 - 13.00 Arppen koulun vappukonsertin johdosta. Radoilta löytyy niin asfalttia, soraa kuin heinikkoakin.

Pidemmät radat suuntautuvat alikulkutunnelia hyödyntäen puistoalueelle, missä suunnistaja pääsee kokemaan suunnistuselämyksiä avoimilla ja helppokulkuisilla alueilla. A- ja B-radoilla maaston tarjoaa haasteita korkeuserojen puolesta, mutta tarkalla reitinvalinnalla voi voittaa jopa minuutteja. Koska puut ovat paljaana eikä aluskasvillisuutta ole lainkaan, kannattaa ehkä suosia sellaisiakin reitinvalintoja, joita ei keskikesän rehevään aikaan voisi edes kuvitella käyttävänsä. Suunnistustossun alla voi olla asfalttia, soraa, heinää, hiekkaa, purua ja kunttaa eli kaikkea laidasta laitaan. 7,8 km radalla puhtaasti pinnoitettua tietä on noin 1 - 2 km (riippuen reitinvalinnoista). Radat kulkevat pihapiirien ja talojen läheisyydessä, joten on syytä muistuttaa, ettei suunnistajat koskaan oikaise pihamaiden läpi. Pihamaa-alueet on merkitty karttaan tummanvihreällä värillä ja ne on syytä kiertää jopa hieman kauempaa. Yleisten teiden käyttö on sallittua, joten olkaa tarkkoina oman optimireitinvalinnan suhteen.

Tiedottaja

Emmi (yhteystiedot löytyvät tarvittaessa KeKaRa-blogin yhteystiedoista) 

SUUNNISTA PAIKALLE!

Mitä suunnistajilla on lupa odottaa? Ratamestarin turinoita huomisista rasteista.

Parempi myöhään kun ei milloinkaan.... Vain miten se meneekään? Rastirallitiimin vastuuhenkilönä ajattelin hieman, näin päivää ennen iltarastikauden aloitusta, valottaa huomisten suunnistuksen päälinjoja. 

Olemme KeKaRassa aloitelleet kahtena edellisvuotena iltarastikauden Vappuna hieman poikkeuksellisen vappusuunnistuksen merkeissä. Poikkeuksellisen siinä mielessä, että osa suunnistuksesta on tapahtunut Arppen koulun pihakartalla (1:2000) ja osa Sepänniemen alueella hieman vajaavaisella suunnistuskarttapohjalla (1: 10 000). Ensimmäisellä kerralla kylmä ja sateinen sää karkotti suunnistajat tapahtumastamme, mutta viime vuonna tämä iltarastikauden prologitapahtuma keräsi yli 60 suunnistajaa. Viime vuoden tuloksia voi käydä kurkkaamassa täältä. 

Tänä keväänä olemme suunnitelleet radat jälleen kerran niin, ettei yllätyksiltä vältyttäne. Jos nyt ei suunnisteta aivan ydinkeskustassa, niin lähellä kuitenkin. Lyhyemmillä radoilla suunnistettaan pihakartalla. Kokeneet kuntosuunnistajat saattavat kokea matkan liian lyhyeksi, mutta tätä kannattaa silti kokeilla (vaikkapa jäähyttelynä oman suorituksen jälkeen). Luvassa on nimittäin tarkkaa suunnistusta, jossa reitinvalinnat ja ennakointi ratkaisevat. 

Pidemmät radat kiemurtelevat puolestaan maastossa ja osa rasteista on ihan rehellisesti metsä. Viime päivien vesisateet ovat sulattaneet lumikinokset, joten rohkesimme viedä rastilippuja kuusikkojen keskelle. Millaisella tossulla matkaan kannattaisi siis lähteä? Nastarilla vai lenkkarilla? Kenkävalinnasta emme osaa sanoa juuta tai jaata. Ainakaan omat kenkäni eivät kastuneet torstaina, kun vein pitkän radan rasteja kartan reuna-alueille.  Pitkien ratojen rastipisteet eivät ole vaativia - ratojen idea on tällä kertaa reitinvalinnassa. Hurjimmat rastivälit ovat yli  1,5 km. Emme ole kuitenkaan unohtaneet pitkilläkään matkoilla sprintin sähäkkyyttä, sillä muutama rastipiste koulun alueelta tullaan leimaamaan ennen maalilippua. 

Huomiseksi on luvattu puolipilvistä (vai pitäisikö sen olla puoliaurinkoista?) ja + 10 astetta lämmintä eli aivan mahtavaa suunnistussäätä. Tulkaapa siis vappuautokulkueen nähtyänne Arppen koululle rastien bongaukseen! Suunnistuksen jälkeen on mahdollisuus siirtyä klo 13.00 alkavaan Arppen koulun vappukonserttiin Kiteesaliin. Siinäpä olisi Vappupäivälle ohjelmaa koko perheelle! 

Rasteilla nähdään!