Sokerista, kukkasista, inkivääristä ja kanelista?
Kaalimaan KaKaRat ovat suunnistaneet maailmalle Kiteeltä, Korkeakankaan kylältä, Välivaaran mäeltä. Kotimme on kivenheiton päässä Venäjän rajasta, keskellä vaaramaisemia ja metsiä. Olemme varttuneet maalaistalon pihapiirissä. Meillä on ollut mahdollisuus juoksennella ja riekkua pitkin pihoja vailla huolta siitä, että olisimme toiminnallamme häirinneet naapureita.
Metsät alkavat kotiovelta. Teimme lapsena paljon metsäretkiä lähialueelle; kävelimme tai hiihdimme muutaman kilometrin päähän, isä teki nuotion ja paistoimme makkaraa ja joimme pannukahvit. Metsässä liikkuminen on ollut meille arkea lapsesta lähtien. Aina metsässä oleminen ei ole ollut ''herkkua'', kun on pitänyt lähteä keräämään mustikoita tai sieniä vanhempien painostuksen alla. Mutta aika kultaa muistot, ja näin vanhemmalla iällä, näitäkin lapsena ja nuorena opittuja taitoja osaa arvostaa ihan eri tavalla.
Ajauduimme suunnistusharrastuksen pariin 90-luvun alkupuolella. Mukaan tulivat oravanpolkukoulu, iltarastit ja suunnistuskilpailut. Ensimmäiselle Kainuun Rastiviikolle osallistuimme Sotkamossa kesällä 1996. Siitä lähtien perheen yhteiset (ja ensimmäiset) lomamatkat suuntautuivat joko Kainuun Rastiviikolle tai Fin5-viikolle useiden vuosien ajan. Myös viikonloppumatkoja tuli tehtyä lähialueiden kilpailuihin. Näistä matkoista on jäänyt mukavia muistoja.
Mistä Kaalimaan KaKaRat on sitten tehty? Yksi kakara asustelee tällä hetkellä Krakovassa, toinen palasi Saksasta, mutta jäi asustelemaan perheineen Etelä-Suomeen, kolmas viljelee kotitilaa Kiteellä ja neljäs suunnittelee lukion jälkeistä elämää. Seuraavissa teksteissä Kaalimaan KaKaRat esittäytyvät tarkemmin.
Kaalimaan KaKaRat uusissa RasPin seura-asuissa. Kuva talvelta 2000. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti