|
Kuva: Telma |
Nimi: Emmi
Lempinimi: -
Suunnistuskengän numero: 40
Levy vai peukalo: Peukalo
Milloin/miten aloitit suunnistamisen: Ensimmäinen
suunnistusmuistoni on KeKaRan iltarasteilta ollessani kuusivuotias. Suunnistukset
olivat kotikylälläni, Korkeakankaassa aivan Venäjän rajan tuntumassa, tutussa pihapiissä. Lähdimme isän kanssa suunnistamaan lähimetsään viritettyä RR-rataa.
Vaikka maasto oli tuttu ja siimarikin metsässä oli, muistelen, etteivät rastit
ihan vaivatta löytyneet.
Ensimmäisen suunnistuskilpailuni suunnistin sarjassa
10RR. Tuolloin olin ensimmäistä vuotta KeKaRan suunnistuskoulussa, jossa
ohjaajat kertoivat, että Savo-Karjalan aluemestaruuskilpailuihin
ilmoittautuminen tulisi tehdä pikimmiten (informaatio oli tarkoitettu lähinnä
seuran junnusuunnistajille). Ilmoittauduin oikopäätä mukaan ja kotona vain tiedotin
vanhemmilleni, että ensi viikolla lähden suunnistuskisoihin kahdeksi päiväksi
Vieremälle. (Kiteeltä Vieremälle on noin 300 km).
Sykähdyttävin suunnistusmuisto: Jukola-teeman mukaisesti
mieleeni on jäänyt ensimmäinen Venlojen viestini Hiisi-Jukolassa vuonna 1999. Olin siirtynyt
uuteen suunnistusseuraan samaisena kesänä enkä vielä tuntenut kunnolla seuramme jäseniä. Matkaan olin lähtenyt mukanani vain suunnistusvarusteet sekä isältä lainaamani kännykkä. Telttaa tai
makuupussia ei tietenkään mukana ollut. Matka kohti Euraa alkoi lauantaiaamuna jo hyvissä ajoin ennen klo 03.00, kun hyppäsin Kalevan Rastin kisabussiin Kiteeltä.
Suunnistuspaikalta jotenkin löysin kilpailunumeroni, ja kutakuinkin tajusin olla
vaihtokarsinassakin oikeaan aikaan. Jukolan yötä tuli lopulta seurattua sorakuopan reunalta joukkuekaveri
Emmun seurassa. Hauska
muisto kyseiseen Jukola-tapahtumaan ja Kalevan Rastiin liittyy: KR tarjosi tuolloin tulevan Jukolan-2000 kunniaksi tuoreita karjalanpiirakoita viestitapahtuman
päätteeksi ulosmenoportin läheisyydessä. Olin mukana jakamassa piirakoita ja toivottelin suunnistusväkeä tervetulleeksi Pohjois-Karjalaan.
Pahin pummi: Pummeja on suunnistusuralla tullut vaikka
kuinka paljon. Näyttöäkin tästä (gps-käppyrä) löytyy mm. kesän 2014 Potoskavaaran iltarasteilta, jolloin usko
ja itseluottamus katosivat jonnekkin Potoskan pöpelikköihin. Yleensä, kun ’’tipahdan’’
kartalta, en kykene liikkumaan oikein mihinkään ennen kuin olen taas
paikantanut itseni. Poikkeus kuitenkin vahvistaa säännön: Katso itse.
Missä päin nyt suunnistat: Asustelen, oleilen ja
suunnistan Kiteellä.
Millaisin miettein Jukolaan: Reippain mielin. Tänä vuonna uutta säpinää Jukola-hössötykseen tuo tämä sisarusjoukkue Kaalimaan KaKaRat kuin myös
Rasti-Pielisen nostalgiajoukkue, Tytöt. Tytöt-joukkue on koottu vuoden 2000 Jukolan ja
tämän vuoden Jukolan innoittamana. Jäseninä joukkueessa on meidän energinen tyttöjengi,
joka kierteli aikoinaan ympäri Suomen suunnistus- ja hiihtosuunnistuskisoissa.
Josko tästäkin joukkueesta vielä jokin osuus minulle löytyisi? Meidän seudulla ei jukolanviestejä ihan joka vuosikymmenellä järjestetä. Olenkin ilmoittautunut mukaan
myös talkoolaiseksi Joensuu-Jukolaan. Tiedossa onkin aktiivinen viikonloppu
Enossa ensi kesäkuussa.
ps. Ilmoittaudu mukaan talkoilemaan Joensuu-Jukolaan. ''Ole osa elämystä''.
|
Keski-Karjalan iltarastien ratamestarivuorolla syksyllä 2014. Kuva Taija. |
Lue myös
KaKaRoiden esittely: KaKaRa 4